1. Kytö: Kosmiseen pimeyteen peittoavan valon tarina. Syntetisoitu, vokalisoitu, mutta kirjoittamaton. // A synthesized story of the cosmic darkness, the enveloping light, vocalized yet unwritten.

2. Pakanallinen Spektaakkeli: Onko sinun uhrimenot menneet joskus pieleen? Keskellä metsää? // Have you ever had the nuisance of sacrificial rites ending up unsuccessful? In the Woods?

3. Kivulias kakofonia: Kivulias kakofonia / raikuu pitkin kunnaita / tuhkassa ja tulvassa / ja pimeydessä ja jäässä // A cacophony of pain / echoes within the ethereal plain / Through the ashes / Through the floods / Through the darkness / and the ice

4. Kuinka he vapautuivat estoistaan ja pakottivat maailman seuraamaan maskuliinisuuden leikkiään (eikä katsojilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hylätä pyrkimyksensä ja ottaa mitä aisteille tarjottiin): Jos jumalat leikkivät keskenään, mitä heidän selkiensä takana tapahtuu? // If gods are playing among themselves, what goes on behind their backs?

5. Valonarat Vapauttajat: Humisevien puiden keskeltä kantautuu yksinäinen dialogi. // The trees are humming in the darkness. Through their silence, a lonely dialogue pours into your ears.

6. Uskon asia I: Rukoushetki tekopyhätössä: Sumean pyhätön pimeydessä kirjoittamaton kieli valuu huulilta ilmaan. // In the mist of the sanctimonastery, a passage between two worlds opens up through words unwritten in any known language.

7. Uskon asia II: Lantrinkia ehtoollispulloon: Voiko maistettuaan enää hillitä kasvavaa nälkää? // You have the taste, how could you resist now?

8. Ötyk: Ota hetki itseesi. // Take the moment, and feel it.

---
(english below)
Shark Varnishin debyyttialbumi KYTÖ avautuu kirjaimellisesti kappale kerrallaan sekä meille että kuulijalle. Menetelmä edellyttää intuition varaan heittäytymistä, liiallisen analysoinnin ja suunnitelmallisuuden unohtamista sekä erityisen vahvaa uskoa siihen, että retki on palkitseva, vaikkei päämäärä näyttäydykään selkeänä. Pyrkimyksenä on ikään kuin vangita salama säilykepurkkiin tietämättä varsinaisesti voiko siihen edes koskea - ja jos voikin, onkohan se järin viisasta?

Musiikkityylimme on alati laajeneva, mutta tekijöidensä näköinen sekoitelma yhtä lailla raakoja ja aggressiivisia kuin lennokkaita ja toismaailmallisia elementtejä. Hillittömiä syntetisaattorivalleja vauhdittaa primitiivinen rummun pauke, jossain kilisee kitaran ääni ja kuiskuttelee ihminen - tai jokin sen kaltainen. Tunnelma on yhtä lailla kiinni todellisuudessa kuin sen ulkopuolella. Vähän kuin yrittäisi kertoa unessa kuulemansa vitsin, muttei millään osaa perustella mikä siinä on hauskaa. Kaiken kruunaa itsepäinen ITE-mentaliteetti ja jatkuva, kasvava tarve etsiä, löytää ja kokeilla. Party Avantgarde!

---

Shark Varnish's first full-length album is called KYTÖ, and opens up literally a track at a time for you and us both. This procedure requires us to listen more closely to the force of our intuition and forget any kind of over-analyzing and careful planning. It also asks from us a lot of faith towards this trip, since the destination remains unseen. One might call it an experiment to try and catch thunderbolt in a jar without knowing if it's possible at all to even touch it. Or if it is, should you?

Our style of music is in a constant state of expansion, while still maintaining the look and feel of Shark Varnish, and no one else. It is a mixture of brutal and aggressive elements as well as those of a more ethereal and otherworldly nature. Insane synthesizer-walls clinging onto primitive drum rhythms, random acts of guitar violence, and, what was that? A whisper? Was it a human or just something pretending to be one? The moods and atmosphere are as much a part of our reality as they are a part of something completely different. It's like trying to remember a joke one heard in a dream and is still laughing at, not exactly knowing why. On top of it all are very stubborn DIY-ethics and a constant, growing hunger to search, find and experiment. It's Party Avantgarde!